Uutiset ja tiedotteet
Huonepölypunkkien olemassaolosta elää monia erilaisia uskomuksia. Tutkimustuloksia on luvassa ensi vuoden alussa. Hyönteistutkija Juhani Itämies arveli jo kymmenisen vuotta sitten Ylen jutussa, että huonepölypunkit ovat kuolleet lähes sukupuuttoon.Lääkärit kohtaavat huonepölypunkeista oireilevia potilaita. Etenkin allergiaa ja astmaa sairastavat ilmoittavat oireita muuta väestöä herkemmin. Tutkimuksella haetaan nyt tietoa, missä määrin oireilun taustalla oikeasti ovat suomalaiskodeissa elävät huonepölypunkit.
Huonepölypunkit ovat mikroskooppisen pieniä hämähäkkieläimiä, joiden erittämät allergeenit saattavat aiheuttaa allergisia oireita ja astman pahenemista, sanoo Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliiton tiedotteessa. Tutkimusnäytteitä kerätään pölypunkeille suotuisilla rannikkoseuduilla, Turun ja Helsingin ympäristössä.
Tutkimusnäytteiden keruu alkaa syyskuun puolivälissä, sillä syksyn arvioidaan olevan parasta aikaa pölypunkkien löytämiseksi. Tutkimusryhmä suuntaa rannikkoseuduille pölynimurit työkaluinaan.
Asiantuntijoiden mielestä biohajoavan muovin käyttö voitaisiin kieltää kuluttajilta kokonaan. Kiertotaloushankkeen hankejohtaja Johanna Kohvakka ja Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen kritisoivat biohajoavaa muovia blogikirjoituksessaan. Asiantuntijat toteavat, että kyseessä ei suinkaan ole ongelmaton kierrätysratkaisu tai ympäristöteko, pikemminkin päinvastoin. Julkisuudessa ratkaisuksi muoviongelmaan tarjotaan usein biohajoavia tai biomuoveja, mutta kyse on hyvin pitkälle virheellisestä viestinnästä ja jopa viherpesusta, blogissa kirjoitetaan.
Biomuovilla tarkoitetaan kasvi- tai eläinpohjaisista raaka-aineista valmistettua muovia. Asiantuntijat perustelevat biohajoavaa muovia huonona ratkaisuna muun muassa sen tuottamiseen kuluvalla energialla, tuotannon epäsuotuisilla ympäristövaikutuksilla hajoamisprosessin arvaamattomuudella, hajoamisnopeudella, suurella hiilijalanjäljellä, sen aiheuttamilla päästöillä ja heikkolaatuisilla mekaanisilla ominaisuuksilla. Siellä todetaan muun muassa, että eri jätelajit kuten biojäte, lasi, metalli, kartonki ja paperi on lajiteltava omiin astioihinsa ja vaarallinen jäte vietävä erilliseen keräykseen.
Huonekalun osia, laudanpätkiä, paistinpannuja, patjoja. Tätä kaikkea lojui kierrätyspisteen edustalla. Yleinen ongelma ovat esimerkiksi metalliset jätteet, jotka eivät metallinkeräykseen kuulu. Kierrätyspisteiden siivoaminen ei ole kuitenkaan aivan ilmaista, ylimääräisen romun jättäminen pisteiden luo aiheuttaa jätehuollolle ainakin kymmenientuhansien eurojen lisälaskun.
Arviolta ainakin yli 100 000 euroa menee vuodessa siivoamiseen. Oikeaoppiseen kierrättämiseen ja lajitteluun yritetään ohjata muun muassa opastetaulujen avulla. Pääkaupunkiseudun HSY on koonnut lajitteluohjeita myös nettisivuilleen. Siellä todetaan muun muassa, että eri jätelajit kuten biojäte, lasi, metalli, kartonki ja paperi on lajiteltava omiin astioihinsa ja vaarallinen jäte vietävä erilliseen keräykseen
Perinteinen Kevätpöllytys, tehosiivousviikot on käynnissä. Siivouksen aikana kaupunkien katualueet siivotaan järjestelmällisesti hiekoitushiekasta ja katupölystä.
Siivottavalla kadunpätkällä ajoneuvojen pysäköinti ei ole sallittu. Poikkeukset merkitään siirtokehotusmerkein. Siirtokehotusmerkissä on päivämäärä, jolloin katualueen tulee olla tyhjä.
Siivouksen tiellä olevat ajoneuvot hinataan pois, ja hinauksesta koituvat kustannukset maksaa ajoneuvon omistaja. Hinaus maksaa vajaa 100 euroa. Auto löytyy yleensä lähikadulta, se hinataan lähimmälle ilmaiselle parkkipaikalle.
Tehosiivous toteutetaan siten, että kadusta puhdistetaan yksi puoli kerrallaan. Tämä mahdollistaa pysäköinnin aina kadun vastakkaisella puolella. Siirtokehotusmerkit poistetaan kunkin katuosuuden siivouksen valmistuttua.
Olemme koonneet pienen listan siivousvinkeistä, joiden avulla siivoat kodin kuin kodin. Jos piirtäminen onnistuu jo peilin pölykerrokseen tai tavaroiden löytäminen erilaisista kasoista aiheuttaa ongelmia, testaa nämä siivousvinkit ja siivous on ohi ennen kuin huomaatkaan. Kun oikeat siivousstrategiat ovat hallussa, sujuu kodin siistiminen nopeasti ja hermoja säästäen.
Siivousvinkki 1
Hyvä siivoustaktiikka alkaa jo ennen kuin tartut harjanvarteen. Pidä suihkutilojen seinät ja lattia puhtaampana pitkään käyttämällä glyseriini tai kasviöljypohjaista saippuaa. Nämä saippuat huuhtoutuvat helpommin viemäriin kuin perinteisemmät talipohjaiset saippuat, jotka voivat jättää valkoista, tahmaista kuonaa suihkunseinämiin.
Siivousvinkki 2
Aloita heittämällä pois tyhjät shampoo ym. pullot ja jatka sitten pesu ja kylpyammeesta tai suihkusta. Pyyhi kaikki pinnat, niin seinät, kuin suihkunpääkin kunnolla lävitse näin pääset eroon kalkkisastumista.
Siivousvinkki 3
Noudata aina ylhäältä alas sääntöä: pudota pölyt ja roskat verhoista, kirjahyllyistä, lampunvarjostimista ja muualta lattialle. Tämän jälkeen voit vain imuroida ne pois. Siivoat nopeammin, kun sinun ei tarvitse huolehtia siitä, mihin pölyhiukkaset ja roska leijailevat. Jos haluaa olla erityisen huolellinen, voi pölyt pyyhkiä siivouksen aikana kahdesti: ennen imurointia sekä muutama tunti sen jälkeen, jolloin ilmassa leijuvat pölyhiukkaset ovat jo ehtineet laskeutua.
Siivousvinkki 4
Seuraavaksi siirry keittiöön. Laita astiat tiskikoneeseen ja pyyhi pöydät. Kiillota teräspinnat kostealla liinalla ja kuivaa nukkaamattomalla liinalla. Näin lähtevät niin sormenjäljet kuin rasvaroiskeet.
Tekniikan ihmelapsi ei ihan kaikkea vielä pysty tekemään, tällä hetkellä häneltä sujuu vain lattioiden pesu ja sekin vain jatkuvan valvonnan alaisena. Projektissa tutkijat ovat voineet selvittää myös sitä, millä tavoin robotiikkaohjelmistoja ylipäätään kannattaa suunnitella ja miten ne vastaavat tosielämän, kuten siivoojan, tarpeisiin. Tämä ei ole vain koodin kirjoitusta vaan siivoojan työn ymmärtämistä. Tämän on tarkoitus auttaa siivoojaa, ei automatisoida siivousta kokonaan kertoo tietojenkäsittelytieteen tutkijatohtori Fabian Fagerholm Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetuslaboratorio Software Factorysta. Joten siivoojan ammatti ei ole ainakaan vielä uhattuna. Asiasta kertoi YLE.
Muun muassa Rauman kaupungintalo testaa otsoniveden käyttöä kiinteistöjen puhdistuksessa. Otsonivesi on vedestä ja hapesta valmistettava puhdistusliuos. Anna Tontti Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutki lopputyönä otsonoidun veden puhdistus ja desinfiointitehoa. Anna toteaa että otsonoidun veden puhdistus tai desinfiointiteho ei riitä orgaanisen lian tai mikrobilian poistamiseen kaikentyyppisiltä pinnoilta. Tutkimuksen mukaan otsoni ei myöskään pysy otsonivedessä valmistajan lupaamalla tavalla. Tätä tukevat myös Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Marko Hyttisen mittaukset. Puhdistusteho oli sitä heikompi, mitä huokoisempi pinta oli ja mitä vaikeammin poistettava likatyyppi oli kyseessä. Puhdistusteho oli heikoin kosteiden tilojen (wc, suihku, sauna) karhennetuilla keraamisilla laattalattioilla. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus verkkopalvelussa.