Uutiset

Uutiset

Uutiset ja tiedotteet

  • WC puhdistus

    Miksi vessanpöntöt ovat valkoisia?

    Posliinivaltaistuimeksikin kutsutut pöntöt valmistetaan posliinista, tarkemmin vitroposliinista. Siitä valmistetaan myös astioita. Posliini on valkoista. Se kestää hyvin kulutusta. Posliinin päällä on valkoinen lasite. Saniteettilasitteen pinnan tulee olla sileä, eikä se saa olla reikäinen tai ”appelsiinipintainen”. Hygieeninen ulkonäkö on tärkeä asia, Aalto-yliopiston keramiikan käsikirja kuvaa.

    Yhtenä syynä pönttöjen värille pidetäänkin hygieenistä ulkonäköä. Valkoisessa pinnassa lika näkyy helposti, ja pönttö on helppo puhdistaa. Koska pönttöjä valmistetaan liukuhihnalla, on tehokkaampaa ja edullisempaa valmistaa ne samanvärisinä. Osa valmistajista valmistaa ainoastaan valkoisia tuotteita.

    Valkoisen myös sanotaan tuottavan tilan tuntua. The Guardian kuitenkin uutisoi lokakuussa 2024, että menneiltä vuosikymmeniltä tutut värilliset vessat ovat tulossa uudelleen muotiin. Lehden mukaan Isossa-Britanniassa kysyntää on nyt avokadonvihreille pöntöille ja ammeille.

  • AL Siivous

    AL Siivouspalvelulle myönnettiin Suomen Vahvimmat AA-sertifikaatti

    AL Siivouspalvelulle myönnettiin Suomen Vahvimmat AA-sertifikaatti osoituksena yrityksen positiivisista taloudellisista tunnusluvuista, luottokelpoisuudesta, taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Suomen Vahvimmat -sertifikaatti kertoo asiakkaille, yhteistyökumppaneille, luotottajille ja muille sidosryhmille, että yhteistyö yrityksen kanssa on kestävällä pohjalla. Suomen Vahvimmat -sertifikaattiin ovat oikeutettuja yritykset, joiden luottoluokitus on Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksen mukaan AA, eli noin kymmenen prosenttia suomalaisista yrityksistä.

    Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä! Tästä on hyvä jatkaa.

  • pölypunkki

    Onko pölypunkki kuollut sukupuuttoon vai ei? Tutkijat lähtevät pölypunkkijahtiin imurit kourassa

    Huonepölypunkkien olemassaolosta elää monia erilaisia uskomuksia. Tutkimustuloksia on luvassa ensi vuoden alussa. Hyönteistutkija Juhani Itämies arveli jo kymmenisen vuotta sitten Ylen jutussa, että huonepölypunkit ovat kuolleet lähes sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat huonepölypunkeista oireilevia potilaita. Etenkin allergiaa ja astmaa sairastavat ilmoittavat oireita muuta väestöä herkemmin. Tutkimuksella haetaan nyt tietoa, missä määrin oireilun taustalla oikeasti ovat suomalaiskodeissa elävät huonepölypunkit.

    Huonepölypunkit ovat mikroskooppisen pieniä hämähäkkieläimiä, joiden erittämät allergeenit saattavat aiheuttaa allergisia oireita ja astman pahenemista, sanoo Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliiton tiedotteessa. Tutkimusnäytteitä kerätään pölypunkeille suotuisilla rannikkoseuduilla, Turun ja Helsingin ympäristössä. Tutkimusnäytteiden keruu alkaa syyskuun puolivälissä, sillä syksyn arvioidaan olevan parasta aikaa pölypunkkien löytämiseksi. Tutkimusryhmä suuntaa rannikkoseuduille pölynimurit työkaluinaan.

  • biopussi

    Asiantuntijoiden mielestä tavallinen muovi on parempi materiaaliratkaisu kuin biohajoava muovi

    Asiantuntijoiden mielestä biohajoavan muovin käyttö voitaisiin kieltää kuluttajilta kokonaan. Kiertotaloushankkeen hankejohtaja Johanna Kohvakka ja Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen kritisoivat biohajoavaa muovia blogikirjoituksessaan. Asiantuntijat toteavat, että kyseessä ei suinkaan ole ongelmaton kierrätysratkaisu tai ympäristöteko, pikemminkin päinvastoin. Julkisuudessa ratkaisuksi muoviongelmaan tarjotaan usein biohajoavia tai biomuoveja, mutta kyse on hyvin pitkälle virheellisestä viestinnästä ja jopa viherpesusta, blogissa kirjoitetaan.

    Biomuovilla tarkoitetaan kasvi- tai eläinpohjaisista raaka-aineista valmistettua muovia. Asiantuntijat perustelevat biohajoavaa muovia huonona ratkaisuna muun muassa sen tuottamiseen kuluvalla energialla, tuotannon epäsuotuisilla ympäristövaikutuksilla hajoamisprosessin arvaamattomuudella, hajoamisnopeudella, suurella hiilijalanjäljellä, sen aiheuttamilla päästöillä ja heikkolaatuisilla mekaanisilla ominaisuuksilla. Siellä todetaan muun muassa, että eri jätelajit kuten biojäte, lasi, metalli, kartonki ja paperi on lajiteltava omiin astioihinsa ja vaarallinen jäte vietävä erilliseen keräykseen.

  • kierrätyspiste romu

    Pääkaupunkiseudulla ylimääräisen romun jättäminen kierrätyspisteiden luo aiheuttaa jätehuollolle ainakin kymmenientuhansien eurojen lisälaskun

    Huonekalun osia, laudanpätkiä, paistinpannuja, patjoja. Tätä kaikkea lojui kierrätyspisteen edustalla. Yleinen ongelma ovat esimerkiksi metalliset jätteet, jotka eivät metallinkeräykseen kuulu. Kierrätyspisteiden siivoaminen ei ole kuitenkaan aivan ilmaista, ylimääräisen romun jättäminen pisteiden luo aiheuttaa jätehuollolle ainakin kymmenientuhansien eurojen lisälaskun. Arviolta ainakin yli 100 000 euroa menee vuodessa siivoamiseen. Oikeaoppiseen kierrättämiseen ja lajitteluun yritetään ohjata muun muassa opastetaulujen avulla.

    Pääkaupunkiseudun HSY on koonnut lajitteluohjeita myös nettisivuilleen. Siellä todetaan muun muassa, että eri jätelajit kuten biojäte, lasi, metalli, kartonki ja paperi on lajiteltava omiin astioihinsa ja vaarallinen jäte vietävä erilliseen keräykseen.

  • kevätsiivous

    Katuja tehosiivotaan – ole tarkkana, mihin pysäköit

    Perinteinen Kevätpöllytys, tehosiivousviikot on käynnissä. Siivouksen aikana kaupunkien katualueet siivotaan järjestelmällisesti hiekoitushiekasta ja katupölystä. Siivottavalla kadunpätkällä ajoneuvojen pysäköinti ei ole sallittu. Poikkeukset merkitään siirtokehotusmerkein. Siirtokehotusmerkissä on päivämäärä, jolloin katualueen tulee olla tyhjä. Siivouksen tiellä olevat ajoneuvot hinataan pois, ja hinauksesta koituvat kustannukset maksaa auton omistaja.

    Hinaus maksaa vajaa 100 euroa. Auto löytyy yleensä lähikadulta, se hinataan lähimmälle ilmaiselle parkkipaikalle. Tehosiivous toteutetaan siten, että kadusta puhdistetaan yksi puoli kerrallaan. Tämä mahdollistaa pysäköinnin aina kadun vastakkaisella puolella. Siirtokehotusmerkit poistetaan kunkin katuosuuden siivouksen valmistuttua.

  • siivousrobotti

    Siivousrobotti otettiin käyttöön sairalassa

    Tekniikan ihmelapsi ei ihan kaikkea vielä pysty tekemään, tällä hetkellä häneltä sujuu vain lattioiden pesu ja sekin vain jatkuvan valvonnan alaisena. Projektissa tutkijat ovat voineet selvittää myös sitä, millä tavoin robotiikkaohjelmistoja ylipäätään kannattaa suunnitella ja miten ne vastaavat tosielämän, kuten siivoojan, tarpeisiin. Tämä ei ole vain koodin kirjoitusta vaan siivoojan työn ymmärtämistä. Tämän on tarkoitus auttaa siivoojaa, ei automatisoida siivousta kokonaan kertoo tietojenkäsittelytieteen tutkijatohtori Fabian Fagerholm Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetuslaboratorio Software Factorysta. Joten siivoojan ammatti ei ole ainakaan vielä uhattuna. Asiasta kertoi YLE.

  • otsonivesi

    Onko otsonivesi siivousalan uusi ihme?

    Muun muassa Rauman kaupungintalo testaa otsoniveden käyttöä kiinteistöjen puhdistuksessa. Otsonivesi on vedestä ja hapesta valmistettava puhdistusliuos. Anna Tontti Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutki lopputyönä otsonoidun veden puhdistus ja desinfiointitehoa. Anna toteaa että otsonoidun veden puhdistus tai desinfiointiteho ei riitä orgaanisen lian tai mikrobilian poistamiseen kaikentyyppisiltä pinnoilta.

    Tutkimuksen mukaan otsoni ei myöskään pysy otsonivedessä valmistajan lupaamalla tavalla. Tätä tukevat myös Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Marko Hyttisen mittaukset. Puhdistusteho oli sitä heikompi, mitä huokoisempi pinta oli ja mitä vaikeammin poistettava likatyyppi oli kyseessä. Puhdistusteho oli heikoin kosteiden tilojen (wc, suihku, sauna) karhennetuilla keraamisilla laattalattioilla. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus verkkopalvelussa.